Kaivokselan asuinalue on saanut nimensä alueen länsireunalla sijaitsevista rautakaivoksista. Kaivokset tunnetaan nimellä Sillbölen, Silvolan tai Kaivokselan kaivokset. Siellä louhittiin yli 35 000 tonnia rautamalmia vuosina 1744–1866. Alue on yksityisessä omistuksessa oleva luonnonsuojelualue ja muinaismuisto.
Kaivostoiminnan historia
Rautamalmiesiintymän löysi kruunun vuorimestarina toiminut Magnus Linder (s. 1709), josta käynnistyi Mustion linnan ruukinpatruunoiden polvi. Vuorimestarin tehtävänä oli vastata Suomen kaivostoiminnasta, ja Sillbölen malmiesiintymä oli lupaava. Suurvaltasotia käyvä Ruotsi kaipasi kipeästi rautaa.
Autonomian aikana tarve kasvoi entisestään, sillä uuden valtiorajan takaa ei haluttu tuoda malmia. Kaivosten kulta-ajaksi mainitaan 1830- ja 1840-luvut. Vuonna 1833 kaivoksista nostettiin lähes puolet koko Suomen alueen tuottamasta rautamalmista – huippuvuonna 1839 sitä lähti Sillbölestä 900 tonnia.
Kaivostoiminnan alkuaikoina louhinta tapahtui kuumentamalla kalliota tulella, minkä jälkeen kuumentunut kivi särjettiin jääkylmällä vedellä. Kaivoksissa on ollut puisia rakenteita, nostotelineitä ja hevosten vetämiä voimapyöriä. Ympärillä on sijainnut myös varastoja ja työntekijöiden asuntoja, joista ei enää ole näkyviä merkkejä. Kaivostoiminnan aikaa louhokset pumpattiin tyhjäksi vedestä, joka nykyisin on hyvin rautapitoista. Osa kaivoksista on yhteydessä toisiinsa vedenalaisia käytäviä pitkin. Syvin niistä on Vuorimestari, 51 metriä. Kaivamisen sivutuotteena syntyneet ylijäämäkivet koottiin varppikasoiksi, jotka edelleen näkyvät alueen reunoilla.
Malmin etsimisen ja louhimisen tekniikat kehittyivät, ja maailmalta alkoi saada parempilaatuista malmia helpommalla. Tästä syystä tuontimalmi lopulta korvasi kotimaisen, ja kaivostoiminta ajettiin Sillbölessä lopullisesti alas vuonna 1866 ennen kuin esiintymä ehtyi.
Alueella on hyvien kulkuyhteyksien ansiosta pitkät kaupankäynnin perinteet, ja noin sata vuotta myöhemmin 1950-luvulla teollinen toiminta alkoi jälleen vahvistua pumppuja valmistavan Sarlinin aloittaessa toimintansa seudulla. 1960-luvun alkupuolella rakentui uusi Kaivokselan asuinalue, Vantaan ensimmäinen lähiö, jonka rakentamisessa kaivokset otettiin huomioon. Länsirinne jätettiin rakentamatta seutukaavaliiton Otto Flodinin vaatimuksesta, ja vielä nykyisinkin näkymä Louhelasta tultaessa on suojelualuetta kunnioittavan vehreä.
Elämää kaivosalueella
Kaivosten kupeessa sijaitsee Grufva gård, tila, jonka maille Kaivokselan lähiö rakentui. Tila oli aikanaan osa kaivostoimintaa. Sen aikainen päärakennus on palanut. Kaivosalueen nykyiset omistajat, Juslinit, ovat asuneet Grufva gårdissa vuodesta 1884. Juslinit ovat ylläpitäneet kaivosaluetta, joka oli vuokralla Vantaan kaupungilla 1970-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Vuonna 1975 kaivoskuilut aidattiin järeällä paaluaidalla. Sitä ennen esteenä oli vain piikkilankaa. Marit Juslin on kertonut, että vaikka muinaismuiston ylläpitäminen turvallisena vaatii työtä, se on ollut myös osa tilan arkea. Esimerkiksi Linderin kaivos soveltui pyykin pesuun aikana ennen pesukoneita.
Kaivosalue on innoittanut kurkkimaan ja huhuilemaan kaivoksiin. Se on ollut otollista maaperää myös kauhujutuille. Ainakin 70- ja 80-luvun lapsia varoiteltiin päättömästä ratsastajasta, joka täydenkuun aikaan näyttäytyy kaivoksilla. Leikkipaikan vaarallisuudesta johtuen kauhujutut lienevätkin tarpeellisia.
Kaivosten historian monipuolinen toiminta ja sinne kaukaakin suuntautunut liikenne näkyy alueen lajikirjossa. Yhdessä Mätäojan luonnonsuojelualueen kanssa kaivokset ovat elintärkeää viherkäytävää, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Erilaiset tikat ja haukat, pöllöt, ketut ja kauriit ovat tavallinen näky alueella.
Äänitaideteos Kaivosten kaikuja
Kaivokset ovat tärkeä kohde ympäristön asukkaille. Niitä tullaan ihmettelemään kauempaakin. Koronapandemian vuosina siellä sai alkunsa kaivokselalaisen kansanmuusikko Amanda Kauranteen teos, joka vuonna 2024 tuodaan pysyväksi äänitaideteokseksi kaivoksille. Teos on Kaivokselan ensimmäinen julkinen taideteos. Sen julkistamisen yhteydessä alueelle tuodaan vuosikymmenten jälkeen taulut, jotka kertovat kaivosalueen menneisyydestä. Teoksen esittävät Amanda Kauranne ja laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tyttäret.
Äänitaideteos hyödyntää kaivosten luontaista kaikua, ja binauraalinen äänitystekniikka tallentaa kuultavaksi myös 2020-luvun vantaalaisia äänimaisemia. Lentokoneiden, junien ja autojen hälyäänet säestävät mutkattomasti luonnon ääniä osana Kaivokselan metsäistä kaupunkimaisemaa.
Teos on saanut inspiraationsa kaivosalueen historiasta. Kaivoksia ympäröivässä jäännöskivimassassa näkyy mm. junttaustekniikan jälkiä. Tästä perinteestä on saatu sävellyksen ensimmäisen osan rytmi ja työlaulumainen energia. Toisen osan tanssillisuus puolestaan viittaa rautakaivosten aktiivivuosien musiikilliseen historiaan ja ajan muotitansseihin. Karjaa Kaivokselassa oli pitkään – paikalliset asukkaat kertoivat hakeneensa tinkimaitoa Grufva gårdista muuttaessaan juuri rakennettuun uuteen lähiöön 1960-luvulla. Korkeat karjankutsut saavat kaivokset soimaan ja tavoittelevat myös kaikuja menneistä ajoista ja sukupolvista.
Kuva: Kaivosten kartta. Kaikkiaan kuiluja oli 15, joista osa täytettiin jo toiminnan aikana.
Lähteet
- Eriksson, Bengt (toim.): Silvola – Sillböle 1500–2000: Vantaanjoen vihreä tasku. 2007.
- Marit Juslinin haastattelu 2023.
- Jokipolku Mätäjoenlaakso. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 2015.
- Kaivokselan kulttuuripolku 2023.
Lisätietoa kaivoksista
- Kaivokselan (Sillbölen) kaivoksista tietoa Museoviraston sivuilla
- Arkeologin näkökulma vanhoihin kaivoksiin: esimerkkeinä Vantaan Bölen ja Sillbölen kaivokset (Geologi 61/ 2019)
- Sillbölen kaivos (Wikipedia)
- Vuorimestari teki merkittävän löydön Silvolasta 1700-luvulla: Alueelle kaivettiin luolaverkosto, joka jätti pysyvän leiman Vantaalle (HS 22.1.2020)
- Kaivokselan kaivosalueesta matkailukeidas? – Näin kuiluja tutkineet “luolanörtit” kehittäisivät aluetta (Vantaan Sanomat 6.6.2018)
- Musta ratsastaja etsii jotakin kaivosaukkojen yllä… (3.5.2025)
- Myyr York Timesin numerossa 4/2019 juttu kaivoksista (alla kuvakaappauksia artikkelista)
- Aikamatka – Tidsresa -kartta
Kaivoksela-seura ry. 